Tienviittoja ja dialogisuutta
March 24, 2023
Pullantuoksuista rasismia
November 1, 2023
Sukupuolista oppimista ja itsensäkin ihmettelyä
Helsingin Poikien Talon työkokeilijana päättyneen kesän viettänyt Heikki Jämsä pohtii kirjoituksessaan jatkuvan oppimisen merkitystä, sukupuolisensitiivisyyden näkökulmia ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen tärkeyttä.
"
Olen tullut Helsingin Poikien Talolle työkokeiluun toukokuussa 2023 ja saanut työkokemusta kevätkauden päättyessä ja kesäkauden aikana. Tässä kirjoituksessa reflektoin 18. elokuuta järjestetyn ja setlementtitoimijoille tarjotun sukupuolisensitiivisen koulutuksen antia ja mietin työssäni käytyjä ammatillisia pohdintoja sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta käsin. Omat kokemukseni nivoutuvat ajatuksiin sukupuolen moninaisuudesta, sukupuolittuneisuuteen, sosiaalialan segregaatioon ja ammatillisen kasvun pohdintaan.
Toivon että lukijalle välittyisi oppimiseni siinä suhteessa, mistä ajatuksista käsin olen tullut tekemään tätä työtä, mitä olen oppinut, mutta myös se, että olen vasta alussa sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön osalta.
Kotoisuutta ja vapautumisen tunnetta työkokeilun alkumetreillä
Kun aloitin toukokuussa 2023 Poikien Talolla, pohdin mielessäni: “miksi juuri täällä on helppo kokea olonsa kotoisaksi sekä työntekijöiden että asiakkaiden seurassa”. Silloin se ei minulle vielä ilmiötasona auennut, mutta koin oloni vapautuneeksi. Vapautuneeksi siten, että toisaalta toin itseäni esille ammatillisessa valossa, mutta koin saavani tuoda itseäni esille myös henkilökohtaisten vahvuuksien, kuten taideharrastusten, kautta – kenties enemmän kuin koskaan aiemmin sosiaalialan toimintaympäristössä.
Taideharrastuneisuus nivoutui toisaalta taidetoiminnan ohjaamiseen ammatillisessa kontekstissa, vaikka taustalla oli kiinnostus oppia uusia taidemenetelmiä ja soveltaa niitä käytäntöön työkokeilujakson aikana.
Tämä ammatillisen vapauden tunne taidetoiminnan ohjaamisen äärellä sai tuekseen sanoja ja käsitteitä myöhemmin sukupuolisensitiivisyyden verkoston koulutuspäivällä elokuussa. Tajusin koulutuspäivänä jonkinlaisen, toki keskeneräisen, mutta jossain määrin kattavan kokonaiskuvan siitä, mitä sukupuolisensitiivisyys voi olla, minkä kautta olen voinut samalla peilata Poikien Talolla tehtyä työtä.
Oivalsin sukupuolisensitiivisyyden olevan teoreettinen, toiminnallinen sekä arvolähtöinen ammatillinen ajattelutapa, joka muuttuu jossain määrin suhteessa aikaan ja yhteiskuntaan.
Pohdin tässä kirjoituksessani myös sitä, miten käsitykseni sukupuolista ja niiden eroista vaikuttivat Helsingin Poikien Talolla tekemääni työhön. Toisaalta mietin myös työyhteisön sekä asiakastyön merkitystä Poikien Talon sekä Loisto setlementin toiminnassa siitä käsin, millaista kulttuuria toimintaan on onnistuttu luomaan.
Sukupuolisensitiivisyyttä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla
Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö voidaan kiteyttää kolmeen osaan Loisto setlementin nettisivujen mukaan.
Se on ensinnäkin herkkyyttä tiedostaa, tunnistaa ja tunnustaa sukupuolisuuden vaikutuksia yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla ja niiden välisissä suhteissa.
Yksilötasolla tunsin työntekijänä ilmapiirin olevan salliva tullessani Poikien Talolle. Koin lisäksi tärkeäksi, että pääsin työskentelemään miesten kanssa miehenä naisvaltaisella alalla.
Tämän voi havaita myös yhteiskunnallisella tasolla, sillä Suomessa työskentelevistä sosiaalialan korkeakoulutetuista oli vuonna 2021 Talentian jäsentilastojen mukaan 94 prosenttia naisia ja 6 prosenttia miehiä.
Tämä sukupuolieroavaisuus on johtanut pääosin työhistoriassani työskentelyyn naisten kanssa yksittäisiä mieskollegoja lukuun ottamatta. Tästä käsin ajateltuna minulla ei ollut ennen Poikien Talolla tehtyä työtä kokemusta poika- ja mieserityisestä, saati sitten pelkästään miesten kesken tehdystä sosiaalialan työstä.
Kuukausien aikana koin toisaalta työn tekemisen antoisaksi koko Loisto setlementin työyhteisötasolla kaikkien kanssa sukupuoleen katsomatta.
Miehiä, naisia, oletettuja ja monenlaisia
Toisena tärkeänä asiana sukupuolisensitiivisyydessä on havaittujen ja tunnistettujen ilmiöiden kriittinen pohdinta ja näkyväksi tekeminen.
Teemana sukupuolen moninaisuus on vasta avautunut itselleni ammatillisesti ja siksi pyydän jo valmiiksi lukijalta sallivuutta keskeneräisyyttäni kohtaan. En varmastikaan osaa ilmaista kaikkia ajatuksiani sukupuolen moninaisuuteen liittyvin sensitiivisin termein. Kesän jälkeen olen kuitenkin haastanut omaa, välillä jopa liian kaksijakoisesti sukupuolittunutta ajattelu- ja puhetapaa miesten ja naisten kanssa työn tekemisestä.
Vaikka käytän yhä puheen tasolla käsitteitä miehet ja naiset, on ajatuksiini piirtynyt jo nyt kerrostuma olla olettamatta kenenkään sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella. Voisinko lähestyä ihmisiä ihmisinä ja antaa heille enemmän tilaa määrittää itseään olettamatta heistä mitään, ainakaan liian paljoa sukupuolen kautta? Koulutuspäivän myötä ymmärrän sensitiivisempien termien olevan miesoletetut ja naisoletetut, joissa otetaan huomioon sukupuolen moninaisuus.
Kiinnostuin pohtiessani sukupuoleen liittyviä teemoja ottamalla selvää, mitä cis-sukupuolisuus tarkoittaa, koska itse olen tiedostanut olevani cis-sukupuolinen, mutta en ole varsinaisesti tiennyt mitä se tarkoittaa.
Vasta googlaamalla sain selville, että termit cis- sekä trans- tulevat latinasta, ja tarkoittavat, että cis-sukupuolisen henkilön identiteetti on sama kuin syntymässä määritetty sukupuoli. Transsukupuolisuus on taas syntymätodistuksessa olleesta sukupuolesta eriävä sukupuoli. Jatkossa ajattelen olevani ammatillisesti valmiimpi sukupuolen moninaisuutta koskeviin keskusteluihin, mutta toisaalta vasta alkuvaiheessa sukupuolisensitiivisyyden työnäkökulmasta käsin.
Ideoista onnistumisen kokemuksiksi
Kolmanneksi: sukupuolisensitiivisyyteen kuuluu subjektiuden ja toimijuuden dialoginen vahvistaminen.
Subjektius tarkoittaa tässä yhteydessä ja henkilökohtaisella tasolla Poikien Talon ja Loisto setlementin organisaatiokulttuuria sekä sen vaikutuksia minuun. Toimijuus merkitsee puolestaan käsitystä itsestäni ammattilaisena; osaamistani, pätevyyttäni sekä työhistoriaani ja -kokemustani. Dialoginen vahvistaminen tarkoittaa näiden kahden eli työympäristön sekä ammatillisen minän välisen vuorovaikutuksen pohtimista Poikien Talolla tekemäni työn aikana.
Nostaisin merkittävimmiksi kokemuksiksi työntekijänä kohdatuksi tulemisen ja sallivuuden ideoitani kohtaan. Dialoginen vahvistaminen on tarkoittanut kokemuksena tässä yhteydessä rohkeutta tuoda esille myös sellaisia asioita, joita olen halunnut lähteä kokeilemaan, vaikka en ole niitä ennen kokeillut tai osannut.
Olen oppinut siten uusia asioita, kasvaen samalla ammattilaisena.
Tästä esimerkkinä: sain kokeilla Poikien Talolla ensimmäistä kertaa elämässäni ammatillisesti sisällön tuottamiseen liittyviä työtehtäviä valokuvaamisen, graafisen suunnittelun sekä kirjoittamisen osalta. Käytännön osaamisen lisäksi olen oppinut asenteellisesti paljon työkavereiltani Loistossa: olemaan rohkeasti oma itseni ajatuksineni, samoin kuin hekin ovat uskaltaneet tuoda itseään esille ammatillisissa kohtaamisen hetkissä.
Pysähtyessäni pohtimaan, mikä merkitys sukupuolellani on ollut, voin sanoa, että sukupuoltani tärkeämpää on ollut kokemus nähdyksi tulemisesta ihmisenä. Voisinkin ajatella haluavani välittää jatkossa enemmän ammatillisesti näkemystä, jossa pyritään määrittämään vähemmän asiakkaita omien stereotypiakäsitysten kautta, liittyvät ne sitten sukupuoleen tai ei. Tällöin heidät nähtäisiin pikemminkin ihmisyyden eli sallivuuden kautta kaikissa heidän inhimillisissä puolissaan.
Haluaisin kiittää työntekijöiden lisäksi Poikien Talon sekä Loiston toiminnan pariin tulleita nuoria. He ovat opettaneet minua näkemään nuoruuden erityislaatuisuutena elämänvaiheena eikä vain tietyn sukupuolen kautta koettuna kautena. Nuorten elämissä on ollut havaittavissa erilaisia elämän iloihin, suruihin, onnistumisiin ja epäonnistumisiin kuuluvia moninaisia kokemuksia.
Olen saanut olla seuraamassa nuoria ja heidän uniikkeja elämiään sekä kokenut ylpeyttä saadessani tukea heitä yksilöllisesti kohti heidän unelmiaan. Kasvaen samalla hieman itsekin. █
Heikki Jämsä
Lähteet
.
Poikien Talo
Hämeentie 13 A | 3. kerros
Helsinki
poikientalo@poikientalo.fi
040 775 1549
www.poikientalo.fi
